lauantai 14. marraskuuta 2015

Developing Competences through Work and International Mobility

12. - 13.11.2015 Bled, Slovenia

Kyseessä oli siis Erasmus+ seminaari, joka käsitteli piilotettua osaamista. Osallistujia oli 110 kymmenestä eri maasta, mm. Sloveniasta, Unkarista, Tsekistä, Italiasta, Espanjasta, Itävallasta ja Suomesta. Osallistujat työskentelivät mm. opetuksen, ohjauksen ja liikkuvuushankkeiden parissa. Seminaarin järjestivät slovenialainen CMEPIUS (Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational Training Programmes) ja CIMO.

Kaksipäiväinen setti sisälsi lyhyitä luentoja sekä workshopit molempina päivinä. Itselleni seminaarin parasta antia oli slovenialaisten työnantajien puheenvuorot. Kolme eri tyyppistä (suuri, keskisuuri ja start up-yrityksiä luotsaava työnantaja) työnantajaa kertoi odotuksistaan, kun he palkkaavat ihmisen töihin. 

Keskeisin työnantajien sanoma oli, että pitää olla halua tehdä työtä ja osata näyttää se työhaastattelussa. Aiempi työkokemus ei ollut kaikille työnantajille välttämätöntä, mutta pitää olla halua oppia työ ja ymmärtää työ, teoriatietoa ei tarvitse. Hakijalta toivottiin itseluottamusta, yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Start up-yrittäjä kertoi palkkaavansa useimmiten fiiliksen perusteella, silloin kun ihmisessä on kipinää ja hän osaa kommunikoida. Goodyearin edustaja sanoi, että oikea energia on tärkeää.

Kun työnantajilta kysyttiin miten me (kuulijat, jotka työskentelemme opiskelijoiden kanssa) olemme onnistuneet, löytävätkö he näitä ihmisiä? Haastateltavat kertovat usein, että missä projekteissa he ovat työskennelleet ja mitä työryhmä on tehnyt. Työnantajat haluaisivat kuulla, mikä oli hakijan oma osuus kokonaisuudessa. Mitä sinä teit? Oman osaamisen kertomisessa on puutteita, vaikka osaamista olisinkin. Omien taitojen esittely on tärkeää. 

Liikkuvuudesta ja opiskelijoiden kv-kokemuksesta työnantajat kertoivat, että opiskelijat eivät osanneet kertoa, mitä ammatillista hyötyä kv-kokemuksesta oli heille. Nuoret eivät osanneet liittää kokemaansa osaamiseksi esim. hankkimansa kielitaito ja verkostoituminen. Heillä oli myös puutteita siinä miten osasivat kertoa mitä tuli tehtyä ulkomailla ammatillisesti ja opinnoissa. Oman osaamisen, vahvuuksien ja kv-kokemuksen tarkka kertominen on tärkeää, että työnantaja saa kuvan siitä.

Slovenialaisten työnantajien paneeli

Sari Turunen-Zwinger CIMO:sta kertoi puheenvuorossaan piilotetusta osaamisesta (tutkimus vuodelta 2013). Tutkimuksen mukaan opiskelijat pitivät kv-vaihtoa tärkeänä, mutta työnantajat eivät niinkään. Slovenialainen kollega Božidar Grigic totesi saman omassa puheenvuorossaan, kertoessaan heidän tutkimuksestaan. Sari T-Z kertoi työantajien pitävän tärkeinä mm. seuraavia ominaisuuksia: kommunikointi, tvt-taidot, itseluottamus, kiinnostus uutta kohtaan, joustavuus ja sopeutuvaisuus.

Sari kertoi, että meidän pitää tunnistaa osaaminen ja kertoa se työnantajille. Opiskelijan pitää osata tämä ja opettajan pitää osata opettaa tätä. Opiskelija pitää saada ymmärtämään työelämää ja oppilaitosten työelämäyhteistyö (dialogi) on tärkeää. Suomessa ollaan vasta alussa tässä. CIMO:n sivuilta löytyy tutkimus "Piilotettu osaaminen 2013" ja sama englanniksi "Hidden competences 2014". He ovat myös tehneet helppoja työkaluja asian käsittelyyn, esimerkiksi Facebook-testi "What kind of international expert you are?", työkalupakki opiskelijoille sekä materiaalia opettajille, opinto-ohjaajille ja kv-koordinaattoreille. www.cimo.fi/hiddencompetences

Ensimmäisen päivän workshopista ei oikeastaan jäänyt muuta kerrottavaa, kuin että ryhmämme tehtäväksi jäi miettiä kysymyksiä, jotka avaavat työantajille hakijan kykyjä paremmin. Mietimme kysymyksiä tyyliin...Matkusteletko, miten? Luetko, jos luet niin mitä, luetko vierailla kielillä? Kuka pesee pyykkisi? Kuvaile tilanne, jossa koit epäonnistuvasi/onnistuvasi jne. Workshopin veti Slovenian työkkäristä rouva nimeltä Lidija Batic. Hän avasi myös competence-käsitettä. Toisen workshopin veti Miika Kekki, Haagan Airosta, pätevän tuntuinen mies (kannattaa googlata), workshop sai kehuja (tähän en siis osallistunut, kun valitsin sen toisen).

Toisen päivän luennot olivat aika teoreettisia ja tutkimuspainotteisia, niitä en rupea referoimaan. Sähköpuolen opettaja Aleksandar Lazarevic Ljubljanasta kertoi projektista, jossa he tekivät jotain opinnollistamisen kaltaista. He tutkivat, mitä opiskelijat oppivat top-jaksoilla ja määrittelivät oppisisältöjä tarkemmin työpaikoilla. Ja opiskelijat saivat vaikeampia tehtäviä, kun olivat oppineet aikaisemmat tehtävät. Toisin sanoen he vertasivat työtehtäviä opetussuunnitelmaan, ei mitään uutta auringon alla. Niinhän sen pitääkin olla, että tehdän opsin mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Yhteistyö työnantajien kanssa sujui kuulemma hyvin.

Aleksandar Lazarevic ja Paul Guest, seminaarin juontaja

Toisessa workshopissa Stefan Humpl Itävallasta esitteli WLB-toolkitin ja pääsimme kokeilemaan sitä. (WLB= work based learning) Nimestään huolimatta työkalupakki oli enemmänkin sivusto, jonne oli kerätty projektien tuotoksia. Sivusto ei toiminut kovin hyvin mobiililaitteilla, joten emme saaneet oikein kunnon kuvaa siitä. Täytyy palata tähän. www.wbl-toolkit.eu.

Seminaari toteutettiin ihanassa paikassa, Bled-järven rannalla, noin 40 km Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta. Paikka oli tuttu minulle jo pari vuoden takaa, mutta upeisiin maisemiin ja terveelliseen vuoristoilmaan oli hienoa päästä uudelleen. Suomesta oli kahdeksan osallistujaa, joista neljä ammatillilliseltä puolelta, loput yleissivistävästä koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta. 

Matkan annista omaan työhön voisi mainita ainakin sen, että nyt tietää taas paremmin, mitä asioita kannattaa painottaa opiskelijoille. Kv-vaihtojemmekin ammatillista hyötyä voisi miettiä ja nimetä ne hyödyt, jotta opiskelijat osaavat siirtää tiedon esim. CV:hen. Tosin meidän vaihdot ovat niin lyhyitä, että pääpaino on kuitenkin kulttuuriin tutustumisella, vaikkakin jo matkalle lähtö ja uuteen toimintaympäristöön siirtyminenkin on opettavaista. Lisäksi sain uusia kontakteja, vaikkakin jatkotoimenpiteitä tullee vain kotimaisten kumppanien kanssa. Lisäksi seminaarin juontajan Paul Guestin lämmittelyharjoituksista sai ideoita omaan työhön, kuinka luennosta saa toiminnallisemman. Hän piti tunnelmaa yllä pienissä suvantovaiheissakin, ammattimainen juontaja, joka kokosi näkemämme ja kuulemamme yhteen.

Sloveniasssa matkustaminen on helppoa ja edullista. Eurot ovat käytössä ja netti toimii melkein aina ilman salasanoja. Ruoka on hyvää, annan mielelläni vinkkejä, mitä kannattaa syödä, Bled-kakkua ei saa unohtaa, sen syömisessä on niksinsä. Jos tie vie Blediin, ei kannata kuitenkaan jättää Ljubljanaa väliin (ja sama toisin päin), jos reissussa on yhtään vapaa-aikaa. Lentokentältä on suunnilleen sama matka molempiin paikkoihin.

Yhteyshenkilöt Sloveniassa Ana.Stanovnik-Percic@cmepius.si ja Bozidar.Grigic@cmepius.si. Seminaarista löytyy tietoa myös Twitteristä #TCAbled sekä CIMO:n sivuilta. www.cimo.fi

Terkuin Marjut Nyström 
Ljubljanan kentältä 14.11.2015

Bled-järvi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti