Novir-kokous 2015 Tromssa 10 – 11.9. 2015

NOVIR - Nordic Visual Impairment Network on pohjoismainen yhteistyöverkosto näkövammaisten koulutuksen ja kuntoutuksen alueella. Sen tehtävänä on tukea eri-ikäisten näkövammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opintoihin, työhön ja yhteiskuntaan. Verkosto koostuu alan ammattilaisista koulutus- ja/tai kuntoutuskeskuksista Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Suomessa – ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Färsaarilta.Tromssassa meitä osallistujia oli 21.  

Tromssan kokous

Hienon aloituksen kokoukselle antoi SKUG-ryhmän muusikot (SKUG- Samspill og komponering uten grenser/Teamwork and composing without borders). SKUG centre  on osa Tromssan kulttuurikoulua  ja sovelletun musiikkikoulutuksen resurssikeskusta.

(Lisätietoa: http://www.kulturskolentromso.no/Musikk-og-instrumenter/SKUG)

Kokous tarkasteli Novirin tehtäviä, joista tässä muutamia:

-  jakaa osaamista näkövammaisopetuksen alueella seminaarien, konferenssien ja erilaisen viestikanavien kautta sekä mahdollistaa osallistuminen yhteispohjoismaiseen tutkimukseen ja projekteihin 
- selvittää mahdollisuuksia kouluttautua ja erikoistua näkövammaisten opetukseen eri osallistujamaissa sekä mahdollistaa henkilöstävaihtoa osaamisen jakamiseksi

Seminaareja

Lähivuosien seminaariaiheista muutamia:

-  2016 CVI, Islanti (CVI cortical visualipairment/aivoperäiset näkövammat)

- 2016   NCL, Ruotsi (NCL  -tauti eli neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi on keskushermoston etenevä rappeumasairaus, joka on peittyvästi perinnöllinen sairaus ja ilmenee yleensä 4-7 vuoden iässä. Sen ensimmäisiä haittoja ovat erilaiset näköongelmat.)

CVI- ja NCL-aiheet kuvastavat sitä, että monilla nuorilla näkövammaisilla opiskelijoilla on näkövaikeuden lisäksi myös muita haasteita ja erityisen tuen tarpeita.

- 2017 Tactile reading, Ruotsi (Taktiili lukeminen)

- 2018  New Technology, Norway (Uusi teknologia näkövammaisten opetuksessa) – tämä kohta on varmasti kaikenikäisten näkövammaisten opiskelijoiden koulutuksen ja työllistymisen kohdalla keskeisen tärkeä aihe. 

Kokous päätti myös lisätä seminaarien saavutettavuutta välittämällä luentoja verkon kautta.

Ruotsista  kuulimme kaksi ajankohtaista aihetta:

Erityisen kiinnostava omaa työsaraa ajatellen oli pian valmistuva Annika Winbergin projektityö ja väitöskirja nuorten näkövammaisten henkilöiden siirtymävaiheesta aikuisuuteen. (Factors relevant to preventing difficulties for students with severe visual impairment or blindness when entering the job market or in post-secondary studies.)
Tämän väitöskirjan valmistumista aion seurata.

       SPSM:n (Specialpedagogiska skolmyndigheten, Ruotsin erityisopetuksesta vastaava taho) valmistama kirjanen "Opiskelijat, jotka käyttävät pistekirjoitusta lukutaidon välineenään – ohjeita ja neuvoja koulutuksen järjestäjille", joka kertoo selkeästi miksi pistekirjoitus edelleen on sokean henkilön lukutaidon keskeinen väline.

      Paljon materiaalia, myös tämä kirjanen, löytyy osoitteesta www.spsm.se

Päivien aikana saimme kuulla isäntämaa Norjan Statpedistä, valtakunnallisesta järjestöstä, joka vastaa koko Norjan kaikenikäisten opiskelijoiden erityisen tuen tarpeesta. Puheenvuoroissa toivottiin mm. yhteistyötä päällekkäisen työn välttämiseksi, esimerkkinä näkövammaisille oppilaille valmistettavat kohomateriaalit kuten kartat, joita voisi hyödyntää eri maissa.

Kuulimme myös Statpedin SEAD-palvelusta, joka vastaa saamelaisten erityisopetuksen järjestelyistä koko Pohjoisnorjassa.  Avartava esitys, jossa oli ainakin minulle uutta asiaa sekä saamelaisten kieli-, kultttuuri- ja koulutusasioista että siitä tavasta, jolla erityisopetuksen tukea tarjotaan pienelle ryhmälle laajalla alueella.

Kokouspäivät hyödynnettiin aamusta iltaan keskustellen ja esityksiä kuunnellen. Työtilat olivat hotellin yhdennessätoista kerroksessa, jossa Tromssan vuono- ja vaaramaisemat tarjosivat huikean ympäristön ja varmasti edistivät ajatusten lentoa. 

 

Opastetun iltakävelyn jälkeen saimme maistaa pohjoisia herkkuja paikallisesa ravintolassa – ja innokas keskustelu jatkui!

  

Seuraavan Novir-kokouksen järjestäjä syksyllä 2016 on Valteri, Suomessa. Kokous pidetään Valterin Onerva Mäen koulun uusissa, tammikuussa 2016 käyttöön otettavissa, tiloissa Jyväskylässä.

Developing Competences through Work and International Mobility

12. - 13.11.2015 Bled, Slovenia

Kyseessä oli siis Erasmus+ seminaari, joka käsitteli piilotettua osaamista. Osallistujia oli 110 kymmenestä eri maasta, mm. Sloveniasta, Unkarista, Tsekistä, Italiasta, Espanjasta, Itävallasta ja Suomesta. Osallistujat työskentelivät mm. opetuksen, ohjauksen ja liikkuvuushankkeiden parissa. Seminaarin järjestivät slovenialainen CMEPIUS (Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational Training Programmes) ja CIMO.

Kaksipäiväinen setti sisälsi lyhyitä luentoja sekä workshopit molempina päivinä. Itselleni seminaarin parasta antia oli slovenialaisten työnantajien puheenvuorot. Kolme eri tyyppistä (suuri, keskisuuri ja start up-yrityksiä luotsaava työnantaja) työnantajaa kertoi odotuksistaan, kun he palkkaavat ihmisen töihin. 

Keskeisin työnantajien sanoma oli, että pitää olla halua tehdä työtä ja osata näyttää se työhaastattelussa. Aiempi työkokemus ei ollut kaikille työnantajille välttämätöntä, mutta pitää olla halua oppia työ ja ymmärtää työ, teoriatietoa ei tarvitse. Hakijalta toivottiin itseluottamusta, yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Start up-yrittäjä kertoi palkkaavansa useimmiten fiiliksen perusteella, silloin kun ihmisessä on kipinää ja hän osaa kommunikoida. Goodyearin edustaja sanoi, että oikea energia on tärkeää.

Kun työnantajilta kysyttiin miten me (kuulijat, jotka työskentelemme opiskelijoiden kanssa) olemme onnistuneet, löytävätkö he näitä ihmisiä? Haastateltavat kertovat usein, että missä projekteissa he ovat työskennelleet ja mitä työryhmä on tehnyt. Työnantajat haluaisivat kuulla, mikä oli hakijan oma osuus kokonaisuudessa. Mitä sinä teit? Oman osaamisen kertomisessa on puutteita, vaikka osaamista olisinkin. Omien taitojen esittely on tärkeää. 

Liikkuvuudesta ja opiskelijoiden kv-kokemuksesta työnantajat kertoivat, että opiskelijat eivät osanneet kertoa, mitä ammatillista hyötyä kv-kokemuksesta oli heille. Nuoret eivät osanneet liittää kokemaansa osaamiseksi esim. hankkimansa kielitaito ja verkostoituminen. Heillä oli myös puutteita siinä miten osasivat kertoa mitä tuli tehtyä ulkomailla ammatillisesti ja opinnoissa. Oman osaamisen, vahvuuksien ja kv-kokemuksen tarkka kertominen on tärkeää, että työnantaja saa kuvan siitä.

Slovenialaisten työnantajien paneeli

Sari Turunen-Zwinger CIMO:sta kertoi puheenvuorossaan piilotetusta osaamisesta (tutkimus vuodelta 2013). Tutkimuksen mukaan opiskelijat pitivät kv-vaihtoa tärkeänä, mutta työnantajat eivät niinkään. Slovenialainen kollega Božidar Grigic totesi saman omassa puheenvuorossaan, kertoessaan heidän tutkimuksestaan. Sari T-Z kertoi työantajien pitävän tärkeinä mm. seuraavia ominaisuuksia: kommunikointi, tvt-taidot, itseluottamus, kiinnostus uutta kohtaan, joustavuus ja sopeutuvaisuus.

Sari kertoi, että meidän pitää tunnistaa osaaminen ja kertoa se työnantajille. Opiskelijan pitää osata tämä ja opettajan pitää osata opettaa tätä. Opiskelija pitää saada ymmärtämään työelämää ja oppilaitosten työelämäyhteistyö (dialogi) on tärkeää. Suomessa ollaan vasta alussa tässä. CIMO:n sivuilta löytyy tutkimus "Piilotettu osaaminen 2013" ja sama englanniksi "Hidden competences 2014". He ovat myös tehneet helppoja työkaluja asian käsittelyyn, esimerkiksi Facebook-testi "What kind of international expert you are?", työkalupakki opiskelijoille sekä materiaalia opettajille, opinto-ohjaajille ja kv-koordinaattoreille. www.cimo.fi/hiddencompetences

Ensimmäisen päivän workshopista ei oikeastaan jäänyt muuta kerrottavaa, kuin että ryhmämme tehtäväksi jäi miettiä kysymyksiä, jotka avaavat työantajille hakijan kykyjä paremmin. Mietimme kysymyksiä tyyliin...Matkusteletko, miten? Luetko, jos luet niin mitä, luetko vierailla kielillä? Kuka pesee pyykkisi? Kuvaile tilanne, jossa koit epäonnistuvasi/onnistuvasi jne. Workshopin veti Slovenian työkkäristä rouva nimeltä Lidija Batic. Hän avasi myös competence-käsitettä. Toisen workshopin veti Miika Kekki, Haagan Airosta, pätevän tuntuinen mies (kannattaa googlata), workshop sai kehuja (tähän en siis osallistunut, kun valitsin sen toisen).

Toisen päivän luennot olivat aika teoreettisia ja tutkimuspainotteisia, niitä en rupea referoimaan. Sähköpuolen opettaja Aleksandar Lazarevic Ljubljanasta kertoi projektista, jossa he tekivät jotain opinnollistamisen kaltaista. He tutkivat, mitä opiskelijat oppivat top-jaksoilla ja määrittelivät oppisisältöjä tarkemmin työpaikoilla. Ja opiskelijat saivat vaikeampia tehtäviä, kun olivat oppineet aikaisemmat tehtävät. Toisin sanoen he vertasivat työtehtäviä opetussuunnitelmaan, ei mitään uutta auringon alla. Niinhän sen pitääkin olla, että tehdän opsin mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Yhteistyö työnantajien kanssa sujui kuulemma hyvin.

Aleksandar Lazarevic ja Paul Guest, seminaarin juontaja

Toisessa workshopissa Stefan Humpl Itävallasta esitteli WLB-toolkitin ja pääsimme kokeilemaan sitä. (WLB= work based learning) Nimestään huolimatta työkalupakki oli enemmänkin sivusto, jonne oli kerätty projektien tuotoksia. Sivusto ei toiminut kovin hyvin mobiililaitteilla, joten emme saaneet oikein kunnon kuvaa siitä. Täytyy palata tähän. www.wbl-toolkit.eu.

Seminaari toteutettiin ihanassa paikassa, Bled-järven rannalla, noin 40 km Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta. Paikka oli tuttu minulle jo pari vuoden takaa, mutta upeisiin maisemiin ja terveelliseen vuoristoilmaan oli hienoa päästä uudelleen. Suomesta oli kahdeksan osallistujaa, joista neljä ammatillilliseltä puolelta, loput yleissivistävästä koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta. 

Matkan annista omaan työhön voisi mainita ainakin sen, että nyt tietää taas paremmin, mitä asioita kannattaa painottaa opiskelijoille. Kv-vaihtojemmekin ammatillista hyötyä voisi miettiä ja nimetä ne hyödyt, jotta opiskelijat osaavat siirtää tiedon esim. CV:hen. Tosin meidän vaihdot ovat niin lyhyitä, että pääpaino on kuitenkin kulttuuriin tutustumisella, vaikkakin jo matkalle lähtö ja uuteen toimintaympäristöön siirtyminenkin on opettavaista. Lisäksi sain uusia kontakteja, vaikkakin jatkotoimenpiteitä tullee vain kotimaisten kumppanien kanssa. Lisäksi seminaarin juontajan Paul Guestin lämmittelyharjoituksista sai ideoita omaan työhön, kuinka luennosta saa toiminnallisemman. Hän piti tunnelmaa yllä pienissä suvantovaiheissakin, ammattimainen juontaja, joka kokosi näkemämme ja kuulemamme yhteen.

Sloveniasssa matkustaminen on helppoa ja edullista. Eurot ovat käytössä ja netti toimii melkein aina ilman salasanoja. Ruoka on hyvää, annan mielelläni vinkkejä, mitä kannattaa syödä, Bled-kakkua ei saa unohtaa, sen syömisessä on niksinsä. Jos tie vie Blediin, ei kannata kuitenkaan jättää Ljubljanaa väliin (ja sama toisin päin), jos reissussa on yhtään vapaa-aikaa. Lentokentältä on suunnilleen sama matka molempiin paikkoihin.

Yhteyshenkilöt Sloveniassa Ana.Stanovnik-Percic@cmepius.si ja Bozidar.Grigic@cmepius.si. Seminaarista löytyy tietoa myös Twitteristä #TCAbled sekä CIMO:n sivuilta. www.cimo.fi

Terkuin Marjut Nyström 

Ljubljanan kentältä 14.11.2015

Bled-järvi