Opintomatkalla Hollannissa 6.-11.3.2016

Osallistuja: Liisa Metsola (Seija Eskola, Validia ammattiopisto; Petteri Ora, Kiipulan ammattiopisto; Marja Jäntti Bovallius ammattiopisto; Anne Tornberg ja Maritta Sauvola Ammattiopisto Luovi)

Teema: Asiantuntijapalveuiden kehittäminen

Paikka: Hollanti, Wageningen, Boxtel, Driebergen, Eindhoven, Utrecht

AMEO-verkoston asiantuntijapalveluiden työryhmä oli jo pitkään toivonut, että Dream college hankkeen tiimoilta voitaisiin toteuttaa benchmarking matka johonkin Euroopan maahan tutustumaan siihen miten opettajien täydennyskoulutusta ja henkilöstön osaamisen kehittämistä toteutetaan. Muita kiinnostavia teemoja olivat myös koulutusvienti, oppimisympäristöt sekä maahanmuttajien koulutus. 

Missä sitten käytiin: 

Stoas Villentum, Wageningen - tarjoaa maatalousalan ammatikorkeakoulutusta sekä opettajankoulutusta. 

Sint Lucas College, Boxtel - toisen asteen ammatillinen, luovien alojen oppilaitos. 1400 opiskelijaa / 130 opettajaa. (Aloina mm. Sisustussuunnittelu, keramiikka, nahka, lasi, hatut, puutyöt jne. - Eindhovenin yksikössä myös valokuvaus, tanssi jne.) 

Nivoz, Driebergen - yritys, joka myi opettajien täydennyskoulutuspalveluita

Fontys University of Applied Sciences, Eindhoven - ammatikorkeakoulu, joka tarjoaa myös opettajankoulutusta

MBO Utrecht, Utrecht - monialainen, pieni (4500) ammatillinen oppilaitos, jossa kohteena et. 1-tason ammatillinen koulutus 120 opiskelijaa / samanaikaisopetusta siten, että aina kaksi opettajaa ryhmässä (1-taso vastaa lähinnä meidän Valma-koulutusta).

Mitä opittiin: 

1) Opetus on aidosti opiskelijalähtöistä  - "mitä voimme tehdä oppilaitoksena, että menestyisit täällä?"; 

"Oppilaitos on yhtä menestynyt kuin sieltä valmistuvat opiskelijat". Opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta korostettiin joka paikassa.  Henkilökunnalla on viikoittain kokoukset, jossa käydään läpi kaikki opiskelijat ja heidän etenemisensä. MBO Utrechtissa myös valmius lähteä hakemaan opiskelijaa kotoa, jos ei ilmesty kouluun. Opiskelijan omat tavoitteet koko ajan keskiössä. Tarjotaan tarpeeksi haastavia asioita - opiskelijoita ei saa päästää liian helpolla. 

2) Vuorovaikutteisuuteen kannustavat, yhteistyöhön ohjaavat oppimisympäristöt - et. uusissa koulurakennuksissa. Erilaiset tilaratkaisut mahdollistavat tiimityön. Sint Lucas collegen ja Stoas Villentumin ja osin myös Fontyksen tilaratkaisut oli suunniteltu erilaisiin työtapoihin.  Isoja tiloja, joissa paljon työpöytiä, joita voi ryhmitellä eri tavoin. Et. Sint Lucaksessa eri vuosiluokat tekivät töitä samoissa tiloissa yhdessä. Opetus oli suunniteltu siten, että n. 50% tehtiin projektitöitä isoissa tiloissa, joissa aina opettajan ohjausta tarjolla. N. 50% varsinaista opetusta pienemmissä kokoonpanoissa. Oppilaitoksessa oli paljon erilaisia työtiloja - loosheja, pitkiä pöytiä, pienryhmätiloja, työsaleja jne. Lähes kaikissa näkyi opiskelijoita tekemässä töitä.

Stoas Villentum, Wageningen

Sint Lucas College, Boxtel ja Nivoz, Driebergen

3) Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen

Opetusministeriö myöntää erikseen rahoitusta oppilaitoksille henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Oppilaitokset voivat itse päätäää miten rahoitus käytetään. Oppilaitoksen johto määrittelee kuka osallistuu ja minkälaiseen koulutukseen. Täydennyskoulutusta voivat tarjota opettajankoulutuslaitokset tai yksityiset palveluiden tuottajat - oikeastaan kuka tahansa - taso vaihtelee suuresti. 

Ammatilliseksiopettajaksi voi opiskella suoraan ammatikorkeakoulun koulutusohjelman sisällä --> ammatilliseksi opettajaksi voi tulla ilman varsinaista työkokemusta ko. alalta - muuta kuin pakolliset työharjoittelut, joita voi tehdä työelämässä tai oppilaitoksessa. --> ammatilliseksi opettajaksi voi valmistua hieman yli 20-vuotiaana. Opettajan ura ei ole kovinkaan suosittu Hollannissa.  Erityisopettajaksi voi opiskella kahdessa vuodessa erillisessä maisteriohjelmassa näissä ammattikorkeakouluissa. 

4) Koulutusvienti - tästä asiasta ei kuultu kovinkaan paljon.  Koulutusvientiä on ja sitä tehdään etenkin entisiin alusmaihin kuten Indonesia. Kv-yhteistyötä on, mutta taloudellisten säästöjen vuoksi rahat on leikattu ja kv-yhteistyötä toteutetaan lähinnä omarahoituksella et. edullisimpiin Etelä-Euroopan maihin. 

5) Maahanmuuttajien koulutus - MBO Utrecht oli ainoa paikka, jossa näimme ko. kohderyhmää. He itse (siis henkilökunta) eivät halua puhua maahanmuuttajista vaan monikulttuurisuudesta.  Ne nuoret, joita nähtiin olivat jo syntyperäisiä hollantilaisia, joilla siis monikulttuurinen tausta. Kaupunginosa, jossa oppilaitos sijaitsi oli ollut aiemmin keskiluokkainen, mutta vähitellen muuttunut monikulttuuriseksi.  Keskustelimme siitä miten vaikeaa on löytää paikka "uudessa kulttuurissa" kun vanhemmat luo paineita oman kulttuurin säilyttämiseen. Ryhmässä, jossa vierailimme olivat opiskelijat lähinnä pohjois-Afrikasta ja Turkista. Opiskelijat olivat iältään 16-20 ja suuri osa aiemmin keskeyttäneitä; suuria motivaatio ongelmia. Koulupakko on vuoteen 21 asti ja kaikilla tulee olla jonkinlainen todistus toiselta asteelta.  1-tason koulutus (Valma) ei johda tutkintoon ja sillä ei myöskään ole helppo työllistyä. 

MBO Utrecht

6) Erityistä tukea tarvitsevat - ovat integroituna tavallisiin kouluihin paitsi vaikeimmin vammaiset, joille omat koulunsa. Näistä integroiduista erkoista ei oikein kukaan tuntunut tietävän mitään. 

Matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja antoi hyvän kuvan sekä Hollannin koulujärjestelmästä sekä vallalla olevista pedagogisista periaatteista (opiskelijalähtöisyys, vuorovaikutuksen merkitys sekä monipuoliset, oppimisympäristöt)

Muuta: Utrecht on varsin viehättävä kaupunki - ainakin vanhan kaupungin osalta. Vanhaa kaupunkia halkoo kanaali, jonka ympärille on keskittynyt paljon pieniä ravintoloita ja kauppoja. 

Utrecht

Hollantilaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia. Meille oli aina heti tarjolla kahvia - ilman muita tarjoamisia. Saimme MBO Utrechtissa lounasta, joka lienee varsin tyypillinen Hollannissa: leipää ja upporasvassa paistettuja kroketteja. En suosittele. Utrechtin asemalla oli myöskrokettiautomaatti, josta tätä herkkua sai 1,10 euron edulliseen hintaan. 

Krokettiautomaatti

Mussels and truffels in Brussels; EfVET - osa 2

Raportoija: Liisa Metsola, kehitysjohtaja

Matkakohde: EfVETin ohjausryhmän kokous Brysselissä

Aika:  29. - 31.1.2016

Vuoden ensimmäinen ulkomaan työmatka on pulkassa. Viikonloppuna järjestettiin EfVETin vuoden ensimmäinen ohjausryhmän kokous ja käsiteltäviä asioita olikin agendalla ihan riittämiin aina EfvETin strategiasta, uusin nettisivuihin sekä lokakuussa Valenciassa järjestettävään konferensiin. Lisäksi henkilövaaleja sekä talousasioita.  Kokous venyi lauantaina kuuteen saakka illalla vaikka aloitimme jo klo 9 EfVETin toimistolla Rue du Arlonilla.  Yksityiskohtaisempaa tietoa kokouksesta saa tarvittaessa allekirjoittaneelta - tässsä blogissa kokouksen yksityiskohtainen referointi lienee kuitenkin tarpeetonta. 

Muutamia asioita kuitenkin:

EfVETin ohjausryhmän ja johtoryhmän jäsenet koostuvat eri maiden edustajista. Ohjausryhmään kuuluvat lisäkseni Hollannin, Italian, Portugalin, Espanjan, Unkarin, Englannin ja Kreikan edustajat.  Kaikki jäsenmaat ovat oikeutettuja lähettämään edustajansa ohjausryhmään. 

Johtoryhmässä taas on Suomen edustajan ja rahastonhoitajan Kainuun ammattiopiston rehtori Raimo Sivosen, lisäksi Englannin (EfVEtin presidentti), Kyproksen (varapresidentti), Liettuan (sihteeri) sekä Tanskan edustajat.  Kokous on joka kerta ollut varsinainen kulttuurin tuntemuksen oppitunti - tuollaisessa joukossa eri maiden erot jotenkin korostuvat - Pohjois-Euroopan maat ovat harkitsevisempia ja noudattavat paremmin kokouskuria kuin eteläisemmän Euroopan edustajat. 

Me suomalaiset kerroimme tietenkin ammatillisen koulutuksen reformista sekä tulevista säästötarpeista - samanlaisia uutisia oli muillakin. Trendinä on muodostaa entistä suurempia koulutuksen järjestäjiä. Digitalisaatio ei tuntunut nousevan esille yhtä vahvasti kuin meillä, vaikka yritin ehdottaa sitä ensi syksyn konferenssin teemaksi Valenciassa. 

Seuraavan kerran kokoonnutaan heinäkuun alussa - muille heinäkuu  ei  ole lomakuukausi, kuten meillä Suomessa....

Muita huomioita:

Ennen joulua Ranskassa tapahtuneet terrori-iskujen vaikutukset olivat selkeästi nähtävillä Brysselissä. Juna- ja metroasemilla oli raskaasti aseistettuja sotilaita valvomassa kansalaisten turvallisuutta. 

Perinteisesti säät eivät tälläkään kertaa suosineet vaan hotellista lainatulle sateenvarjolle oli jälleen käyttöä hotellista kokouspaikalle ja takaisin käveltäessä - lunta ei Brysselissä ollut toki lainkaan, mutta sitäkin harmaampaa ja vetisempää.  

Julkkisbongailu jatkui tälläkin lennolla - Rehnin Olli ja Urpilaisen Jutta (huom. miten tuttavallisesti heitä puhuttelen) olivat myös sunnuntai-iltana matkalla kotiin.  Olli ja minä business puolella (minä vahingossa - Olli luultavasti tarkoituksella) ja Jutta turistipuolella. (Viimeksi Ranskan lennolla oli Halosen Tarja) 👍

    Vaihtelu virkistää - toisena iltana italialaisessa ravintolassa, jossa hovimestari näytti olevan         nautintoaineiden alaisena - palvelu oli sen mukaista. Edessä Kreikan Panagiotis; sinipuseroinen EfVETin toimiston hoitaja Valentina; hänen vieressään Espnajan Santiago, Unkarin Tibor ja Raimo Suomesta. 

    Perinteinen ja "pakollinen" simpukka-annos La Vigne ravintolassa. (La Vigne - EfVETin porukan vakioravintola jo vuodesta... Itse olen kolmen kokouksen aikana ehtinyt ko.ravintolaan jo neljästi syömään.)

    Työkavereille suuren suosion saavuttaneita "mieskarkkeja". Tervetuloa maistamaan!

SEPRI - bonjour Paris et La Loupe

Kohde: Pariisi ja La Loupe, Ranska

Aika:   7. - 10.12.2015

Matkalla:  Liisa Metsola ja Pia Haarala

Sepri vertiasarviointiryhmä kokoontui 7. - 10.12.2015 Pariisiin ja La Loupeen tekemään IV vertaisarviointia Apprentis d'Auteuil organisaatiossa.  Arvioinnin kohteena oli henkilöstön liikkuvuus. 

Apprentis d'Auteuil on katolinen säätiö, jonka toiminnan kohderyhminä ovat tukea tarvitsevat lapset, nuoret sekä heidän perheensä. Säätiöllä on yli 200 toimipaikkaa ja toimintaa 54 eri maassa ja toiminnan lähtökohtana on aina kumppanuus paikallisten toimijoiden kanssa. 22 000 nuorta ja heidän perheistään osallistuu Apprenti d'Auteuilin toimintaan. Työntekijöitä säätiössä on yli 5 500. Säätiön vuosibudjetti on n. 340 M€. Rahoituksen toimintaansa säätiö saa julkisesta rahoituksesta (52%), erilaisin lahjoituksin sekä kiinteistöjen vuokrakuluista sekä erilaisista vakuutuksista (38%);lisäksi säätiöllä on muita esim. myyntituloja tuloja n. 10% 

Toiminnan keskiössä on ammatillisen koulutuksen tarjoaminen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille 17 eri sektorilla (maatalous, rakenns, puutarha, catering jne.) joko oppisopimuskoulutuksena tai perinteisen toisen asteen koulutksena.   83% opiskelijoista läpäisee opintonsa - Ranskan keskiarvo ollessa 88%.  Nuorille tarjotaan myös erilaista vapaa-ajan toimintaa. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn  sekä nuorten työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.  Nuoria seurataan ja tarvittaessa tuetaan jopa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. 

Matkalle lähdettiin maanantaina 7.12. Arlan "Johan nyt on (projekti)markkinat" tilaisuuden jälkeen.  Lentokentällä tapasimme Kainuun ammattiopiston Riston ja Riitan; Ammattiopisto Luovin Marin ja Eijan sekä Tiiun Viljandista Virosta. Meillä kaikilla oli sama lento Pariisiin ja pääsimmekin matkustamaan arvovaltaisessa seurassa, koska entinen presidentti Tarja Halonen oli samalla lennolla  - liekö ollut matkalla ilmastokokoukseen, Sepri vertaisarviointiin hän ei ainakaan osallistunut. 

Hotellille tultuamme meillä jäi pari tuntia aikaa ennen yhteistä illallista.

     Eiffel torni sijaitsi lähellä hotellia - siispä sinne...

Vertaisarviointi aloitettiin 8.12. Apprentis d'Auteuil päätoimipaikassa Pariisissa, jolloin vertaisarviointitiimi haastatteli säätiön johtoa; kansainvälisten asioiden vastaavia sekä paikallisia toimijoita.  Pitkä päivän illalla siirryimme junalla La Loupeen, joka sijaitsee n. 1 1/2 h junamatkan päässä Pariisista.  

Keskiviiko aamuna meidät noudettiin "koululle" tekemään vertaisarviointia - koulu kuulostaa hieman vaatimattomalta sanalta puhuttaessa oppilaitoksen tiloista, jotka oli osin remontoitu vanhaan linnaan ja sen hevostalleille.  

    Sepri projektiryhmä "koulun" Chateau de Vaux edessä.

    Aamulla kirpeä pakkassää ja sumua linnan mailla...

Oppilaitoksessa on mm. catering-alan opetusta ja meistä pidettiin hyvää huolta niin lounaalla kuin päivälliselläkin.  Koululla järjestetään kerran kuussa illallinen, jonne myydään illalliskortteja. Illallisen teema vaihtuu kuukausittain. Keskiviikkona meillä oli mahdollisuus osallistua illaliselle, jonka teema oli Bretagne. Bretagnen ruoka on merellistä - amouse bouchena ostereita ja langustiinia; alkupaloina kalaa; pääruokana possua ja papuja ja jälkiruokana erilaisia kakkuja.  Suomalaiselle ehkä vähän liiankin raskas setti - etenkin kun päivällinen alkoi vasta n. klo 21. Ruokajuomina hunajaolutta sekä siideriä, jotka ovat tyypillisiä juomia Bretagnen alueella. Opiskelijat tarjoilivat ruokia ja juomia koko illan aina klo 24 asti, jolloin illallisvieraat lähtivät kukin tahoilleen. Illan lopuksi kaikki opiskelijat niin kokit kuin tarjoilijatkin kävivät vastaanottamassa vieraiden aplodit.  

    Ohessa lounaan ja päivällisen ruokia. Huom. osteritarjotin alaoikealla

Torstai aamuna palasimme takaisin Pariisiin, jossa annoimme palautteen vertaisarvioinnista ja jossa projektin projektipäälliköt kokoustivat ennen siirtymistä vapaalle.  Allekirjoittaneet suuntasivat kohti lentokenttää ja kotia kun muut suomalaiset jäivät vielä yhdeksi yöksi Pariisiin. 

Seuraava projektikokous järjestetään helmikuussa Kajaanissa ja Oulussa ja täten projektikumppanit saavat toivottavasti kokea kunnon talven edes muutaman päivän ajan. 

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin Pariisista - over and out! 

Liisa ja Pia

Ai niin, Apprentis d'Auteuil on jatkossa KPAOn opiskelijaliikkuvuuskumppani ja ensimmäiset vaihdot Ranskaan toteutetaan vuonna 2016 - vaihtoalat ovat auto ja catering. Hienoa vai mitä?  Paikka ei kuitenkaan välttämättä liene tämä Chateau de Vaux.

 

Plymouth, UK

Olin 21.11.-5.12.2015 Work&learn -hankkeen matkalla opiskelijoiden tukihenkilönä. Vastaanottava koulu oli City College Plymouth ja sen tanssialan osasto. Matka oli onnistunut ja opin myös itse paljon. Ainoat puutteet olivat majapaikassa: ei ollut safety boxia arvotavaroille ja wc sijaitsi käytävällä. Koulussa oli hyvä ja avoin ilmapiiri ja syntyi hyviä kontakteja! Tässä alla muutamia kuvia.

Novir-kokous 2015 Tromssa 10 – 11.9. 2015

NOVIR - Nordic Visual Impairment Network on pohjoismainen yhteistyöverkosto näkövammaisten koulutuksen ja kuntoutuksen alueella. Sen tehtävänä on tukea eri-ikäisten näkövammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opintoihin, työhön ja yhteiskuntaan. Verkosto koostuu alan ammattilaisista koulutus- ja/tai kuntoutuskeskuksista Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Suomessa – ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Färsaarilta.Tromssassa meitä osallistujia oli 21.  

Tromssan kokous

Hienon aloituksen kokoukselle antoi SKUG-ryhmän muusikot (SKUG- Samspill og komponering uten grenser/Teamwork and composing without borders). SKUG centre  on osa Tromssan kulttuurikoulua  ja sovelletun musiikkikoulutuksen resurssikeskusta.

(Lisätietoa: http://www.kulturskolentromso.no/Musikk-og-instrumenter/SKUG)

Kokous tarkasteli Novirin tehtäviä, joista tässä muutamia:

-  jakaa osaamista näkövammaisopetuksen alueella seminaarien, konferenssien ja erilaisen viestikanavien kautta sekä mahdollistaa osallistuminen yhteispohjoismaiseen tutkimukseen ja projekteihin 
- selvittää mahdollisuuksia kouluttautua ja erikoistua näkövammaisten opetukseen eri osallistujamaissa sekä mahdollistaa henkilöstävaihtoa osaamisen jakamiseksi

Seminaareja

Lähivuosien seminaariaiheista muutamia:

-  2016 CVI, Islanti (CVI cortical visualipairment/aivoperäiset näkövammat)

- 2016   NCL, Ruotsi (NCL  -tauti eli neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi on keskushermoston etenevä rappeumasairaus, joka on peittyvästi perinnöllinen sairaus ja ilmenee yleensä 4-7 vuoden iässä. Sen ensimmäisiä haittoja ovat erilaiset näköongelmat.)

CVI- ja NCL-aiheet kuvastavat sitä, että monilla nuorilla näkövammaisilla opiskelijoilla on näkövaikeuden lisäksi myös muita haasteita ja erityisen tuen tarpeita.

- 2017 Tactile reading, Ruotsi (Taktiili lukeminen)

- 2018  New Technology, Norway (Uusi teknologia näkövammaisten opetuksessa) – tämä kohta on varmasti kaikenikäisten näkövammaisten opiskelijoiden koulutuksen ja työllistymisen kohdalla keskeisen tärkeä aihe. 

Kokous päätti myös lisätä seminaarien saavutettavuutta välittämällä luentoja verkon kautta.

Ruotsista  kuulimme kaksi ajankohtaista aihetta:

Erityisen kiinnostava omaa työsaraa ajatellen oli pian valmistuva Annika Winbergin projektityö ja väitöskirja nuorten näkövammaisten henkilöiden siirtymävaiheesta aikuisuuteen. (Factors relevant to preventing difficulties for students with severe visual impairment or blindness when entering the job market or in post-secondary studies.)
Tämän väitöskirjan valmistumista aion seurata.

       SPSM:n (Specialpedagogiska skolmyndigheten, Ruotsin erityisopetuksesta vastaava taho) valmistama kirjanen "Opiskelijat, jotka käyttävät pistekirjoitusta lukutaidon välineenään – ohjeita ja neuvoja koulutuksen järjestäjille", joka kertoo selkeästi miksi pistekirjoitus edelleen on sokean henkilön lukutaidon keskeinen väline.

      Paljon materiaalia, myös tämä kirjanen, löytyy osoitteesta www.spsm.se

Päivien aikana saimme kuulla isäntämaa Norjan Statpedistä, valtakunnallisesta järjestöstä, joka vastaa koko Norjan kaikenikäisten opiskelijoiden erityisen tuen tarpeesta. Puheenvuoroissa toivottiin mm. yhteistyötä päällekkäisen työn välttämiseksi, esimerkkinä näkövammaisille oppilaille valmistettavat kohomateriaalit kuten kartat, joita voisi hyödyntää eri maissa.

Kuulimme myös Statpedin SEAD-palvelusta, joka vastaa saamelaisten erityisopetuksen järjestelyistä koko Pohjoisnorjassa.  Avartava esitys, jossa oli ainakin minulle uutta asiaa sekä saamelaisten kieli-, kultttuuri- ja koulutusasioista että siitä tavasta, jolla erityisopetuksen tukea tarjotaan pienelle ryhmälle laajalla alueella.

Kokouspäivät hyödynnettiin aamusta iltaan keskustellen ja esityksiä kuunnellen. Työtilat olivat hotellin yhdennessätoista kerroksessa, jossa Tromssan vuono- ja vaaramaisemat tarjosivat huikean ympäristön ja varmasti edistivät ajatusten lentoa. 

 

Opastetun iltakävelyn jälkeen saimme maistaa pohjoisia herkkuja paikallisesa ravintolassa – ja innokas keskustelu jatkui!

  

Seuraavan Novir-kokouksen järjestäjä syksyllä 2016 on Valteri, Suomessa. Kokous pidetään Valterin Onerva Mäen koulun uusissa, tammikuussa 2016 käyttöön otettavissa, tiloissa Jyväskylässä.

Developing Competences through Work and International Mobility

12. - 13.11.2015 Bled, Slovenia

Kyseessä oli siis Erasmus+ seminaari, joka käsitteli piilotettua osaamista. Osallistujia oli 110 kymmenestä eri maasta, mm. Sloveniasta, Unkarista, Tsekistä, Italiasta, Espanjasta, Itävallasta ja Suomesta. Osallistujat työskentelivät mm. opetuksen, ohjauksen ja liikkuvuushankkeiden parissa. Seminaarin järjestivät slovenialainen CMEPIUS (Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational Training Programmes) ja CIMO.

Kaksipäiväinen setti sisälsi lyhyitä luentoja sekä workshopit molempina päivinä. Itselleni seminaarin parasta antia oli slovenialaisten työnantajien puheenvuorot. Kolme eri tyyppistä (suuri, keskisuuri ja start up-yrityksiä luotsaava työnantaja) työnantajaa kertoi odotuksistaan, kun he palkkaavat ihmisen töihin. 

Keskeisin työnantajien sanoma oli, että pitää olla halua tehdä työtä ja osata näyttää se työhaastattelussa. Aiempi työkokemus ei ollut kaikille työnantajille välttämätöntä, mutta pitää olla halua oppia työ ja ymmärtää työ, teoriatietoa ei tarvitse. Hakijalta toivottiin itseluottamusta, yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Start up-yrittäjä kertoi palkkaavansa useimmiten fiiliksen perusteella, silloin kun ihmisessä on kipinää ja hän osaa kommunikoida. Goodyearin edustaja sanoi, että oikea energia on tärkeää.

Kun työnantajilta kysyttiin miten me (kuulijat, jotka työskentelemme opiskelijoiden kanssa) olemme onnistuneet, löytävätkö he näitä ihmisiä? Haastateltavat kertovat usein, että missä projekteissa he ovat työskennelleet ja mitä työryhmä on tehnyt. Työnantajat haluaisivat kuulla, mikä oli hakijan oma osuus kokonaisuudessa. Mitä sinä teit? Oman osaamisen kertomisessa on puutteita, vaikka osaamista olisinkin. Omien taitojen esittely on tärkeää. 

Liikkuvuudesta ja opiskelijoiden kv-kokemuksesta työnantajat kertoivat, että opiskelijat eivät osanneet kertoa, mitä ammatillista hyötyä kv-kokemuksesta oli heille. Nuoret eivät osanneet liittää kokemaansa osaamiseksi esim. hankkimansa kielitaito ja verkostoituminen. Heillä oli myös puutteita siinä miten osasivat kertoa mitä tuli tehtyä ulkomailla ammatillisesti ja opinnoissa. Oman osaamisen, vahvuuksien ja kv-kokemuksen tarkka kertominen on tärkeää, että työnantaja saa kuvan siitä.

Slovenialaisten työnantajien paneeli

Sari Turunen-Zwinger CIMO:sta kertoi puheenvuorossaan piilotetusta osaamisesta (tutkimus vuodelta 2013). Tutkimuksen mukaan opiskelijat pitivät kv-vaihtoa tärkeänä, mutta työnantajat eivät niinkään. Slovenialainen kollega Božidar Grigic totesi saman omassa puheenvuorossaan, kertoessaan heidän tutkimuksestaan. Sari T-Z kertoi työantajien pitävän tärkeinä mm. seuraavia ominaisuuksia: kommunikointi, tvt-taidot, itseluottamus, kiinnostus uutta kohtaan, joustavuus ja sopeutuvaisuus.

Sari kertoi, että meidän pitää tunnistaa osaaminen ja kertoa se työnantajille. Opiskelijan pitää osata tämä ja opettajan pitää osata opettaa tätä. Opiskelija pitää saada ymmärtämään työelämää ja oppilaitosten työelämäyhteistyö (dialogi) on tärkeää. Suomessa ollaan vasta alussa tässä. CIMO:n sivuilta löytyy tutkimus "Piilotettu osaaminen 2013" ja sama englanniksi "Hidden competences 2014". He ovat myös tehneet helppoja työkaluja asian käsittelyyn, esimerkiksi Facebook-testi "What kind of international expert you are?", työkalupakki opiskelijoille sekä materiaalia opettajille, opinto-ohjaajille ja kv-koordinaattoreille. www.cimo.fi/hiddencompetences

Ensimmäisen päivän workshopista ei oikeastaan jäänyt muuta kerrottavaa, kuin että ryhmämme tehtäväksi jäi miettiä kysymyksiä, jotka avaavat työantajille hakijan kykyjä paremmin. Mietimme kysymyksiä tyyliin...Matkusteletko, miten? Luetko, jos luet niin mitä, luetko vierailla kielillä? Kuka pesee pyykkisi? Kuvaile tilanne, jossa koit epäonnistuvasi/onnistuvasi jne. Workshopin veti Slovenian työkkäristä rouva nimeltä Lidija Batic. Hän avasi myös competence-käsitettä. Toisen workshopin veti Miika Kekki, Haagan Airosta, pätevän tuntuinen mies (kannattaa googlata), workshop sai kehuja (tähän en siis osallistunut, kun valitsin sen toisen).

Toisen päivän luennot olivat aika teoreettisia ja tutkimuspainotteisia, niitä en rupea referoimaan. Sähköpuolen opettaja Aleksandar Lazarevic Ljubljanasta kertoi projektista, jossa he tekivät jotain opinnollistamisen kaltaista. He tutkivat, mitä opiskelijat oppivat top-jaksoilla ja määrittelivät oppisisältöjä tarkemmin työpaikoilla. Ja opiskelijat saivat vaikeampia tehtäviä, kun olivat oppineet aikaisemmat tehtävät. Toisin sanoen he vertasivat työtehtäviä opetussuunnitelmaan, ei mitään uutta auringon alla. Niinhän sen pitääkin olla, että tehdän opsin mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Yhteistyö työnantajien kanssa sujui kuulemma hyvin.

Aleksandar Lazarevic ja Paul Guest, seminaarin juontaja

Toisessa workshopissa Stefan Humpl Itävallasta esitteli WLB-toolkitin ja pääsimme kokeilemaan sitä. (WLB= work based learning) Nimestään huolimatta työkalupakki oli enemmänkin sivusto, jonne oli kerätty projektien tuotoksia. Sivusto ei toiminut kovin hyvin mobiililaitteilla, joten emme saaneet oikein kunnon kuvaa siitä. Täytyy palata tähän. www.wbl-toolkit.eu.

Seminaari toteutettiin ihanassa paikassa, Bled-järven rannalla, noin 40 km Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta. Paikka oli tuttu minulle jo pari vuoden takaa, mutta upeisiin maisemiin ja terveelliseen vuoristoilmaan oli hienoa päästä uudelleen. Suomesta oli kahdeksan osallistujaa, joista neljä ammatillilliseltä puolelta, loput yleissivistävästä koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta. 

Matkan annista omaan työhön voisi mainita ainakin sen, että nyt tietää taas paremmin, mitä asioita kannattaa painottaa opiskelijoille. Kv-vaihtojemmekin ammatillista hyötyä voisi miettiä ja nimetä ne hyödyt, jotta opiskelijat osaavat siirtää tiedon esim. CV:hen. Tosin meidän vaihdot ovat niin lyhyitä, että pääpaino on kuitenkin kulttuuriin tutustumisella, vaikkakin jo matkalle lähtö ja uuteen toimintaympäristöön siirtyminenkin on opettavaista. Lisäksi sain uusia kontakteja, vaikkakin jatkotoimenpiteitä tullee vain kotimaisten kumppanien kanssa. Lisäksi seminaarin juontajan Paul Guestin lämmittelyharjoituksista sai ideoita omaan työhön, kuinka luennosta saa toiminnallisemman. Hän piti tunnelmaa yllä pienissä suvantovaiheissakin, ammattimainen juontaja, joka kokosi näkemämme ja kuulemamme yhteen.

Sloveniasssa matkustaminen on helppoa ja edullista. Eurot ovat käytössä ja netti toimii melkein aina ilman salasanoja. Ruoka on hyvää, annan mielelläni vinkkejä, mitä kannattaa syödä, Bled-kakkua ei saa unohtaa, sen syömisessä on niksinsä. Jos tie vie Blediin, ei kannata kuitenkaan jättää Ljubljanaa väliin (ja sama toisin päin), jos reissussa on yhtään vapaa-aikaa. Lentokentältä on suunnilleen sama matka molempiin paikkoihin.

Yhteyshenkilöt Sloveniassa Ana.Stanovnik-Percic@cmepius.si ja Bozidar.Grigic@cmepius.si. Seminaarista löytyy tietoa myös Twitteristä #TCAbled sekä CIMO:n sivuilta. www.cimo.fi

Terkuin Marjut Nyström 

Ljubljanan kentältä 14.11.2015

Bled-järvi

EfVETin konferenssi Pafoksella 21. - 24.10.2015

Paikka: Hotelli Azia, Pafos, Kypros

Matkalla mukana: Sirpa Lukkala, Pia Haarala ja Liisa Metsola

Efvetin 24. Konferenssi järjestettiin 21.-24.10.2015 Pafoksella. Tämän vuoden teemana oli Excellence in VET - Making the difference. What makes Vocational Education and Training an attractive pathway to success eli mikä tekee ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevan vaihtoehdon.

João Santos, EUn ammatillisen koulutuksen yksikön johtaja korosti puheessaan seuraavia EU-tason prioriteettejä: 

1. Kouluopiskelun ja työssäopimisen vielä tiiviimpää yhteistyötä tutkintojen tuottamisessa
2. Laadun varmennus etenkin työssäoppimisen yhteydessä
3. Aikuiskoulutuksen merkityksen korostuminen
4. Opetushenkilöstön koulutuksen merkitys ammatillisen koulutuksen reformin aikaansaamiseksi
5. Avaintaitojen merkityksen korostuminen opetuksessa. Hän nosti esille etenkin kielitaidon, vuorovaikutustaidot sekä oppimaan oppimisen sekä digitalisaation.

Linkki Santoksen aiheisiin. 

Cedefopin Joachim Calleja nosti puheessaan esille sen, miten monissa Euroopan maissa ammatillisen koulutuksen maine on niin huono, että sinne ei juuri vapaaehtoisesti hakeuduta. Onneksi tilanne ei ole sellainen Suomessa vaan ammatillinen koulutus on lähes yhtä suosittua kuin lukio koulutus.  Tämä johtuu ammattitaitoisesta opettajakunnasta, ajanmukaisista laitteista ja välineistä sekä yleisestä ilmapiiristä, joka arvostaa ammatillista koulutusta (toim. huom.). 

Linkki Callehan dioihin.  

Ensimmäisessä työpajassa johon osallistuin  käsiteltiin digitalisaatiota.  Tärkeäksi koettiin opettajien kouluttaminen.  Samoin keskusteltiin siitä tulisiko oppilaitosten määritellä mitä ohjelmistoja otetaan käyttöön jne. Osa osallistujista nosti esille sen, että kaikilla opiskelijoilla ei ole varaa hankkia digitalisaation edellyttämiä laitteita ja oppilaitoksilla ei ole varaa kustantaa niitä kaikille. 

Toisessa työpajassa teemana oli oppimistulosten arviointi. Työpajassa keskusteltiin elinikäisen oppimisen tärkeydestä sekä avaintaitojen opettamisesta. Todettiin myös, että opettajan rooli on muuttumassa mentoriksi ja valmentajaksi perinteisen opettamisen sijasta. 

Linkki eri työpajojen tiivistettyyn materiaaliin 

Stephen Rooney puhui Britannian teollisuuden edustajana etenkin oppisopimuskoulutuksen merkityksestä. Hän maalaili tulevaisuuden kuvaa, jossa tarve entistä koulutetumpaan työvoimaan kasvaa ja toisaalta myös vähän koulutusta edellyttävät ammattien kuten hoiva-alan ja palvelualan työvoimaa tarvitaa edelleen. 

Linkki Rooneyn materiaaleihin  

Round table sessioissa oli mahdollista tutustua erilaisiin eurooppalaisessa yhteistyössä toteutettuihin projekteihin. (linkki) Keskuspuisto oli hyvin edustettuna round table osiossa, sillä konferenssissa esiteltiin opiston koordinoimat Individual study paths (ISP) sekä Mental wellbeing (MeWeBe) - projektit. Lisäksi Keskuspuisto oli mukana esittelemässä Luovin koordinoimaa Strength from Peer Review (Sepri)-projektia.  

Konferenssiin osallistuminen on ihan oikeaa työtä. Päivät alkavat n. klo 9 aamulla ja jatkuvat lähelle puoltayötä illallisineen. Taukoja ei päivän aikana ole muuta kuin lounaalla, jolloin seurustellaan tuttujen ja tuntemattomien kanssa. 

Konferenssin parasta antia on verkostoituminen - meillä juuri päättyneen  Individual study paths (ISP)-projektin sekä Mental wellbeing (MEWEBE)-projektin kumppanit on hankittu EFvetin konferenssista samoin jotkin meidän opiskelijaliikkuvuus kumppaneista (esim. Portugal ja Islanti).  Jatkossa ehkä taas uusia kumppaneita.

EfVet terveisin, Liisa