Teema: Asiantuntijapalveuiden kehittäminen
Paikka: Hollanti, Wageningen, Boxtel, Driebergen, Eindhoven, Utrecht
AMEO-verkoston asiantuntijapalveluiden työryhmä oli jo pitkään toivonut, että Dream college hankkeen tiimoilta voitaisiin toteuttaa benchmarking matka johonkin Euroopan maahan tutustumaan siihen miten opettajien täydennyskoulutusta ja henkilöstön osaamisen kehittämistä toteutetaan. Muita kiinnostavia teemoja olivat myös koulutusvienti, oppimisympäristöt sekä maahanmuttajien koulutus.
Missä sitten käytiin:
Stoas Villentum, Wageningen - tarjoaa maatalousalan ammatikorkeakoulutusta sekä opettajankoulutusta.
Sint Lucas College, Boxtel - toisen asteen ammatillinen, luovien alojen oppilaitos. 1400 opiskelijaa / 130 opettajaa. (Aloina mm. Sisustussuunnittelu, keramiikka, nahka, lasi, hatut, puutyöt jne. - Eindhovenin yksikössä myös valokuvaus, tanssi jne.)
Nivoz, Driebergen - yritys, joka myi opettajien täydennyskoulutuspalveluita
Fontys University of Applied Sciences, Eindhoven - ammatikorkeakoulu, joka tarjoaa myös opettajankoulutusta
MBO Utrecht, Utrecht - monialainen, pieni (4500) ammatillinen oppilaitos, jossa kohteena et. 1-tason ammatillinen koulutus 120 opiskelijaa / samanaikaisopetusta siten, että aina kaksi opettajaa ryhmässä (1-taso vastaa lähinnä meidän Valma-koulutusta).
Mitä opittiin:
1) Opetus on aidosti opiskelijalähtöistä - "mitä voimme tehdä oppilaitoksena, että menestyisit täällä?";
"Oppilaitos on yhtä menestynyt kuin sieltä valmistuvat opiskelijat". Opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta korostettiin joka paikassa. Henkilökunnalla on viikoittain kokoukset, jossa käydään läpi kaikki opiskelijat ja heidän etenemisensä. MBO Utrechtissa myös valmius lähteä hakemaan opiskelijaa kotoa, jos ei ilmesty kouluun. Opiskelijan omat tavoitteet koko ajan keskiössä. Tarjotaan tarpeeksi haastavia asioita - opiskelijoita ei saa päästää liian helpolla.
2) Vuorovaikutteisuuteen kannustavat, yhteistyöhön ohjaavat oppimisympäristöt - et. uusissa koulurakennuksissa. Erilaiset tilaratkaisut mahdollistavat tiimityön. Sint Lucas collegen ja Stoas Villentumin ja osin myös Fontyksen tilaratkaisut oli suunniteltu erilaisiin työtapoihin. Isoja tiloja, joissa paljon työpöytiä, joita voi ryhmitellä eri tavoin. Et. Sint Lucaksessa eri vuosiluokat tekivät töitä samoissa tiloissa yhdessä. Opetus oli suunniteltu siten, että n. 50% tehtiin projektitöitä isoissa tiloissa, joissa aina opettajan ohjausta tarjolla. N. 50% varsinaista opetusta pienemmissä kokoonpanoissa. Oppilaitoksessa oli paljon erilaisia työtiloja - loosheja, pitkiä pöytiä, pienryhmätiloja, työsaleja jne. Lähes kaikissa näkyi opiskelijoita tekemässä töitä.
3) Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen
Opetusministeriö myöntää erikseen rahoitusta oppilaitoksille henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Oppilaitokset voivat itse päätäää miten rahoitus käytetään. Oppilaitoksen johto määrittelee kuka osallistuu ja minkälaiseen koulutukseen. Täydennyskoulutusta voivat tarjota opettajankoulutuslaitokset tai yksityiset palveluiden tuottajat - oikeastaan kuka tahansa - taso vaihtelee suuresti.
Ammatilliseksiopettajaksi voi opiskella suoraan ammatikorkeakoulun koulutusohjelman sisällä --> ammatilliseksi opettajaksi voi tulla ilman varsinaista työkokemusta ko. alalta - muuta kuin pakolliset työharjoittelut, joita voi tehdä työelämässä tai oppilaitoksessa. --> ammatilliseksi opettajaksi voi valmistua hieman yli 20-vuotiaana. Opettajan ura ei ole kovinkaan suosittu Hollannissa. Erityisopettajaksi voi opiskella kahdessa vuodessa erillisessä maisteriohjelmassa näissä ammattikorkeakouluissa.
4) Koulutusvienti - tästä asiasta ei kuultu kovinkaan paljon. Koulutusvientiä on ja sitä tehdään etenkin entisiin alusmaihin kuten Indonesia. Kv-yhteistyötä on, mutta taloudellisten säästöjen vuoksi rahat on leikattu ja kv-yhteistyötä toteutetaan lähinnä omarahoituksella et. edullisimpiin Etelä-Euroopan maihin.
5) Maahanmuuttajien koulutus - MBO Utrecht oli ainoa paikka, jossa näimme ko. kohderyhmää. He itse (siis henkilökunta) eivät halua puhua maahanmuuttajista vaan monikulttuurisuudesta. Ne nuoret, joita nähtiin olivat jo syntyperäisiä hollantilaisia, joilla siis monikulttuurinen tausta. Kaupunginosa, jossa oppilaitos sijaitsi oli ollut aiemmin keskiluokkainen, mutta vähitellen muuttunut monikulttuuriseksi. Keskustelimme siitä miten vaikeaa on löytää paikka "uudessa kulttuurissa" kun vanhemmat luo paineita oman kulttuurin säilyttämiseen. Ryhmässä, jossa vierailimme olivat opiskelijat lähinnä pohjois-Afrikasta ja Turkista. Opiskelijat olivat iältään 16-20 ja suuri osa aiemmin keskeyttäneitä; suuria motivaatio ongelmia. Koulupakko on vuoteen 21 asti ja kaikilla tulee olla jonkinlainen todistus toiselta asteelta. 1-tason koulutus (Valma) ei johda tutkintoon ja sillä ei myöskään ole helppo työllistyä.
6) Erityistä tukea tarvitsevat - ovat integroituna tavallisiin kouluihin paitsi vaikeimmin vammaiset, joille omat koulunsa. Näistä integroiduista erkoista ei oikein kukaan tuntunut tietävän mitään.
Matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja antoi hyvän kuvan sekä Hollannin koulujärjestelmästä sekä vallalla olevista pedagogisista periaatteista (opiskelijalähtöisyys, vuorovaikutuksen merkitys sekä monipuoliset, oppimisympäristöt)
Muuta: Utrecht on varsin viehättävä kaupunki - ainakin vanhan kaupungin osalta. Vanhaa kaupunkia halkoo kanaali, jonka ympärille on keskittynyt paljon pieniä ravintoloita ja kauppoja.
Hollantilaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia. Meille oli aina heti tarjolla kahvia - ilman muita tarjoamisia. Saimme MBO Utrechtissa lounasta, joka lienee varsin tyypillinen Hollannissa: leipää ja upporasvassa paistettuja kroketteja. En suosittele. Utrechtin asemalla oli myöskrokettiautomaatti, josta tätä herkkua sai 1,10 euron edulliseen hintaan.
