SEPRI - bonjour Paris et La Loupe

Kohde: Pariisi ja La Loupe, Ranska

Aika:   7. - 10.12.2015

Matkalla:  Liisa Metsola ja Pia Haarala

Sepri vertiasarviointiryhmä kokoontui 7. - 10.12.2015 Pariisiin ja La Loupeen tekemään IV vertaisarviointia Apprentis d'Auteuil organisaatiossa.  Arvioinnin kohteena oli henkilöstön liikkuvuus. 

Apprentis d'Auteuil on katolinen säätiö, jonka toiminnan kohderyhminä ovat tukea tarvitsevat lapset, nuoret sekä heidän perheensä. Säätiöllä on yli 200 toimipaikkaa ja toimintaa 54 eri maassa ja toiminnan lähtökohtana on aina kumppanuus paikallisten toimijoiden kanssa. 22 000 nuorta ja heidän perheistään osallistuu Apprenti d'Auteuilin toimintaan. Työntekijöitä säätiössä on yli 5 500. Säätiön vuosibudjetti on n. 340 M€. Rahoituksen toimintaansa säätiö saa julkisesta rahoituksesta (52%), erilaisin lahjoituksin sekä kiinteistöjen vuokrakuluista sekä erilaisista vakuutuksista (38%);lisäksi säätiöllä on muita esim. myyntituloja tuloja n. 10% 

Toiminnan keskiössä on ammatillisen koulutuksen tarjoaminen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille 17 eri sektorilla (maatalous, rakenns, puutarha, catering jne.) joko oppisopimuskoulutuksena tai perinteisen toisen asteen koulutksena.   83% opiskelijoista läpäisee opintonsa - Ranskan keskiarvo ollessa 88%.  Nuorille tarjotaan myös erilaista vapaa-ajan toimintaa. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn  sekä nuorten työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.  Nuoria seurataan ja tarvittaessa tuetaan jopa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. 

Matkalle lähdettiin maanantaina 7.12. Arlan "Johan nyt on (projekti)markkinat" tilaisuuden jälkeen.  Lentokentällä tapasimme Kainuun ammattiopiston Riston ja Riitan; Ammattiopisto Luovin Marin ja Eijan sekä Tiiun Viljandista Virosta. Meillä kaikilla oli sama lento Pariisiin ja pääsimmekin matkustamaan arvovaltaisessa seurassa, koska entinen presidentti Tarja Halonen oli samalla lennolla  - liekö ollut matkalla ilmastokokoukseen, Sepri vertaisarviointiin hän ei ainakaan osallistunut. 

Hotellille tultuamme meillä jäi pari tuntia aikaa ennen yhteistä illallista.

     Eiffel torni sijaitsi lähellä hotellia - siispä sinne...

Vertaisarviointi aloitettiin 8.12. Apprentis d'Auteuil päätoimipaikassa Pariisissa, jolloin vertaisarviointitiimi haastatteli säätiön johtoa; kansainvälisten asioiden vastaavia sekä paikallisia toimijoita.  Pitkä päivän illalla siirryimme junalla La Loupeen, joka sijaitsee n. 1 1/2 h junamatkan päässä Pariisista.  

Keskiviiko aamuna meidät noudettiin "koululle" tekemään vertaisarviointia - koulu kuulostaa hieman vaatimattomalta sanalta puhuttaessa oppilaitoksen tiloista, jotka oli osin remontoitu vanhaan linnaan ja sen hevostalleille.  

    Sepri projektiryhmä "koulun" Chateau de Vaux edessä.

    Aamulla kirpeä pakkassää ja sumua linnan mailla...

Oppilaitoksessa on mm. catering-alan opetusta ja meistä pidettiin hyvää huolta niin lounaalla kuin päivälliselläkin.  Koululla järjestetään kerran kuussa illallinen, jonne myydään illalliskortteja. Illallisen teema vaihtuu kuukausittain. Keskiviikkona meillä oli mahdollisuus osallistua illaliselle, jonka teema oli Bretagne. Bretagnen ruoka on merellistä - amouse bouchena ostereita ja langustiinia; alkupaloina kalaa; pääruokana possua ja papuja ja jälkiruokana erilaisia kakkuja.  Suomalaiselle ehkä vähän liiankin raskas setti - etenkin kun päivällinen alkoi vasta n. klo 21. Ruokajuomina hunajaolutta sekä siideriä, jotka ovat tyypillisiä juomia Bretagnen alueella. Opiskelijat tarjoilivat ruokia ja juomia koko illan aina klo 24 asti, jolloin illallisvieraat lähtivät kukin tahoilleen. Illan lopuksi kaikki opiskelijat niin kokit kuin tarjoilijatkin kävivät vastaanottamassa vieraiden aplodit.  

    Ohessa lounaan ja päivällisen ruokia. Huom. osteritarjotin alaoikealla

Torstai aamuna palasimme takaisin Pariisiin, jossa annoimme palautteen vertaisarvioinnista ja jossa projektin projektipäälliköt kokoustivat ennen siirtymistä vapaalle.  Allekirjoittaneet suuntasivat kohti lentokenttää ja kotia kun muut suomalaiset jäivät vielä yhdeksi yöksi Pariisiin. 

Seuraava projektikokous järjestetään helmikuussa Kajaanissa ja Oulussa ja täten projektikumppanit saavat toivottavasti kokea kunnon talven edes muutaman päivän ajan. 

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin Pariisista - over and out! 

Liisa ja Pia

Ai niin, Apprentis d'Auteuil on jatkossa KPAOn opiskelijaliikkuvuuskumppani ja ensimmäiset vaihdot Ranskaan toteutetaan vuonna 2016 - vaihtoalat ovat auto ja catering. Hienoa vai mitä?  Paikka ei kuitenkaan välttämättä liene tämä Chateau de Vaux.

 

Plymouth, UK

Olin 21.11.-5.12.2015 Work&learn -hankkeen matkalla opiskelijoiden tukihenkilönä. Vastaanottava koulu oli City College Plymouth ja sen tanssialan osasto. Matka oli onnistunut ja opin myös itse paljon. Ainoat puutteet olivat majapaikassa: ei ollut safety boxia arvotavaroille ja wc sijaitsi käytävällä. Koulussa oli hyvä ja avoin ilmapiiri ja syntyi hyviä kontakteja! Tässä alla muutamia kuvia.

Novir-kokous 2015 Tromssa 10 – 11.9. 2015

NOVIR - Nordic Visual Impairment Network on pohjoismainen yhteistyöverkosto näkövammaisten koulutuksen ja kuntoutuksen alueella. Sen tehtävänä on tukea eri-ikäisten näkövammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opintoihin, työhön ja yhteiskuntaan. Verkosto koostuu alan ammattilaisista koulutus- ja/tai kuntoutuskeskuksista Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Suomessa – ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Färsaarilta.Tromssassa meitä osallistujia oli 21.  

Tromssan kokous

Hienon aloituksen kokoukselle antoi SKUG-ryhmän muusikot (SKUG- Samspill og komponering uten grenser/Teamwork and composing without borders). SKUG centre  on osa Tromssan kulttuurikoulua  ja sovelletun musiikkikoulutuksen resurssikeskusta.

(Lisätietoa: http://www.kulturskolentromso.no/Musikk-og-instrumenter/SKUG)

Kokous tarkasteli Novirin tehtäviä, joista tässä muutamia:

-  jakaa osaamista näkövammaisopetuksen alueella seminaarien, konferenssien ja erilaisen viestikanavien kautta sekä mahdollistaa osallistuminen yhteispohjoismaiseen tutkimukseen ja projekteihin 
- selvittää mahdollisuuksia kouluttautua ja erikoistua näkövammaisten opetukseen eri osallistujamaissa sekä mahdollistaa henkilöstävaihtoa osaamisen jakamiseksi

Seminaareja

Lähivuosien seminaariaiheista muutamia:

-  2016 CVI, Islanti (CVI cortical visualipairment/aivoperäiset näkövammat)

- 2016   NCL, Ruotsi (NCL  -tauti eli neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi on keskushermoston etenevä rappeumasairaus, joka on peittyvästi perinnöllinen sairaus ja ilmenee yleensä 4-7 vuoden iässä. Sen ensimmäisiä haittoja ovat erilaiset näköongelmat.)

CVI- ja NCL-aiheet kuvastavat sitä, että monilla nuorilla näkövammaisilla opiskelijoilla on näkövaikeuden lisäksi myös muita haasteita ja erityisen tuen tarpeita.

- 2017 Tactile reading, Ruotsi (Taktiili lukeminen)

- 2018  New Technology, Norway (Uusi teknologia näkövammaisten opetuksessa) – tämä kohta on varmasti kaikenikäisten näkövammaisten opiskelijoiden koulutuksen ja työllistymisen kohdalla keskeisen tärkeä aihe. 

Kokous päätti myös lisätä seminaarien saavutettavuutta välittämällä luentoja verkon kautta.

Ruotsista  kuulimme kaksi ajankohtaista aihetta:

Erityisen kiinnostava omaa työsaraa ajatellen oli pian valmistuva Annika Winbergin projektityö ja väitöskirja nuorten näkövammaisten henkilöiden siirtymävaiheesta aikuisuuteen. (Factors relevant to preventing difficulties for students with severe visual impairment or blindness when entering the job market or in post-secondary studies.)
Tämän väitöskirjan valmistumista aion seurata.

       SPSM:n (Specialpedagogiska skolmyndigheten, Ruotsin erityisopetuksesta vastaava taho) valmistama kirjanen "Opiskelijat, jotka käyttävät pistekirjoitusta lukutaidon välineenään – ohjeita ja neuvoja koulutuksen järjestäjille", joka kertoo selkeästi miksi pistekirjoitus edelleen on sokean henkilön lukutaidon keskeinen väline.

      Paljon materiaalia, myös tämä kirjanen, löytyy osoitteesta www.spsm.se

Päivien aikana saimme kuulla isäntämaa Norjan Statpedistä, valtakunnallisesta järjestöstä, joka vastaa koko Norjan kaikenikäisten opiskelijoiden erityisen tuen tarpeesta. Puheenvuoroissa toivottiin mm. yhteistyötä päällekkäisen työn välttämiseksi, esimerkkinä näkövammaisille oppilaille valmistettavat kohomateriaalit kuten kartat, joita voisi hyödyntää eri maissa.

Kuulimme myös Statpedin SEAD-palvelusta, joka vastaa saamelaisten erityisopetuksen järjestelyistä koko Pohjoisnorjassa.  Avartava esitys, jossa oli ainakin minulle uutta asiaa sekä saamelaisten kieli-, kultttuuri- ja koulutusasioista että siitä tavasta, jolla erityisopetuksen tukea tarjotaan pienelle ryhmälle laajalla alueella.

Kokouspäivät hyödynnettiin aamusta iltaan keskustellen ja esityksiä kuunnellen. Työtilat olivat hotellin yhdennessätoista kerroksessa, jossa Tromssan vuono- ja vaaramaisemat tarjosivat huikean ympäristön ja varmasti edistivät ajatusten lentoa. 

 

Opastetun iltakävelyn jälkeen saimme maistaa pohjoisia herkkuja paikallisesa ravintolassa – ja innokas keskustelu jatkui!

  

Seuraavan Novir-kokouksen järjestäjä syksyllä 2016 on Valteri, Suomessa. Kokous pidetään Valterin Onerva Mäen koulun uusissa, tammikuussa 2016 käyttöön otettavissa, tiloissa Jyväskylässä.

Developing Competences through Work and International Mobility

12. - 13.11.2015 Bled, Slovenia

Kyseessä oli siis Erasmus+ seminaari, joka käsitteli piilotettua osaamista. Osallistujia oli 110 kymmenestä eri maasta, mm. Sloveniasta, Unkarista, Tsekistä, Italiasta, Espanjasta, Itävallasta ja Suomesta. Osallistujat työskentelivät mm. opetuksen, ohjauksen ja liikkuvuushankkeiden parissa. Seminaarin järjestivät slovenialainen CMEPIUS (Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational Training Programmes) ja CIMO.

Kaksipäiväinen setti sisälsi lyhyitä luentoja sekä workshopit molempina päivinä. Itselleni seminaarin parasta antia oli slovenialaisten työnantajien puheenvuorot. Kolme eri tyyppistä (suuri, keskisuuri ja start up-yrityksiä luotsaava työnantaja) työnantajaa kertoi odotuksistaan, kun he palkkaavat ihmisen töihin. 

Keskeisin työnantajien sanoma oli, että pitää olla halua tehdä työtä ja osata näyttää se työhaastattelussa. Aiempi työkokemus ei ollut kaikille työnantajille välttämätöntä, mutta pitää olla halua oppia työ ja ymmärtää työ, teoriatietoa ei tarvitse. Hakijalta toivottiin itseluottamusta, yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Start up-yrittäjä kertoi palkkaavansa useimmiten fiiliksen perusteella, silloin kun ihmisessä on kipinää ja hän osaa kommunikoida. Goodyearin edustaja sanoi, että oikea energia on tärkeää.

Kun työnantajilta kysyttiin miten me (kuulijat, jotka työskentelemme opiskelijoiden kanssa) olemme onnistuneet, löytävätkö he näitä ihmisiä? Haastateltavat kertovat usein, että missä projekteissa he ovat työskennelleet ja mitä työryhmä on tehnyt. Työnantajat haluaisivat kuulla, mikä oli hakijan oma osuus kokonaisuudessa. Mitä sinä teit? Oman osaamisen kertomisessa on puutteita, vaikka osaamista olisinkin. Omien taitojen esittely on tärkeää. 

Liikkuvuudesta ja opiskelijoiden kv-kokemuksesta työnantajat kertoivat, että opiskelijat eivät osanneet kertoa, mitä ammatillista hyötyä kv-kokemuksesta oli heille. Nuoret eivät osanneet liittää kokemaansa osaamiseksi esim. hankkimansa kielitaito ja verkostoituminen. Heillä oli myös puutteita siinä miten osasivat kertoa mitä tuli tehtyä ulkomailla ammatillisesti ja opinnoissa. Oman osaamisen, vahvuuksien ja kv-kokemuksen tarkka kertominen on tärkeää, että työnantaja saa kuvan siitä.

Slovenialaisten työnantajien paneeli

Sari Turunen-Zwinger CIMO:sta kertoi puheenvuorossaan piilotetusta osaamisesta (tutkimus vuodelta 2013). Tutkimuksen mukaan opiskelijat pitivät kv-vaihtoa tärkeänä, mutta työnantajat eivät niinkään. Slovenialainen kollega Božidar Grigic totesi saman omassa puheenvuorossaan, kertoessaan heidän tutkimuksestaan. Sari T-Z kertoi työantajien pitävän tärkeinä mm. seuraavia ominaisuuksia: kommunikointi, tvt-taidot, itseluottamus, kiinnostus uutta kohtaan, joustavuus ja sopeutuvaisuus.

Sari kertoi, että meidän pitää tunnistaa osaaminen ja kertoa se työnantajille. Opiskelijan pitää osata tämä ja opettajan pitää osata opettaa tätä. Opiskelija pitää saada ymmärtämään työelämää ja oppilaitosten työelämäyhteistyö (dialogi) on tärkeää. Suomessa ollaan vasta alussa tässä. CIMO:n sivuilta löytyy tutkimus "Piilotettu osaaminen 2013" ja sama englanniksi "Hidden competences 2014". He ovat myös tehneet helppoja työkaluja asian käsittelyyn, esimerkiksi Facebook-testi "What kind of international expert you are?", työkalupakki opiskelijoille sekä materiaalia opettajille, opinto-ohjaajille ja kv-koordinaattoreille. www.cimo.fi/hiddencompetences

Ensimmäisen päivän workshopista ei oikeastaan jäänyt muuta kerrottavaa, kuin että ryhmämme tehtäväksi jäi miettiä kysymyksiä, jotka avaavat työantajille hakijan kykyjä paremmin. Mietimme kysymyksiä tyyliin...Matkusteletko, miten? Luetko, jos luet niin mitä, luetko vierailla kielillä? Kuka pesee pyykkisi? Kuvaile tilanne, jossa koit epäonnistuvasi/onnistuvasi jne. Workshopin veti Slovenian työkkäristä rouva nimeltä Lidija Batic. Hän avasi myös competence-käsitettä. Toisen workshopin veti Miika Kekki, Haagan Airosta, pätevän tuntuinen mies (kannattaa googlata), workshop sai kehuja (tähän en siis osallistunut, kun valitsin sen toisen).

Toisen päivän luennot olivat aika teoreettisia ja tutkimuspainotteisia, niitä en rupea referoimaan. Sähköpuolen opettaja Aleksandar Lazarevic Ljubljanasta kertoi projektista, jossa he tekivät jotain opinnollistamisen kaltaista. He tutkivat, mitä opiskelijat oppivat top-jaksoilla ja määrittelivät oppisisältöjä tarkemmin työpaikoilla. Ja opiskelijat saivat vaikeampia tehtäviä, kun olivat oppineet aikaisemmat tehtävät. Toisin sanoen he vertasivat työtehtäviä opetussuunnitelmaan, ei mitään uutta auringon alla. Niinhän sen pitääkin olla, että tehdän opsin mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Yhteistyö työnantajien kanssa sujui kuulemma hyvin.

Aleksandar Lazarevic ja Paul Guest, seminaarin juontaja

Toisessa workshopissa Stefan Humpl Itävallasta esitteli WLB-toolkitin ja pääsimme kokeilemaan sitä. (WLB= work based learning) Nimestään huolimatta työkalupakki oli enemmänkin sivusto, jonne oli kerätty projektien tuotoksia. Sivusto ei toiminut kovin hyvin mobiililaitteilla, joten emme saaneet oikein kunnon kuvaa siitä. Täytyy palata tähän. www.wbl-toolkit.eu.

Seminaari toteutettiin ihanassa paikassa, Bled-järven rannalla, noin 40 km Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta. Paikka oli tuttu minulle jo pari vuoden takaa, mutta upeisiin maisemiin ja terveelliseen vuoristoilmaan oli hienoa päästä uudelleen. Suomesta oli kahdeksan osallistujaa, joista neljä ammatillilliseltä puolelta, loput yleissivistävästä koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta. 

Matkan annista omaan työhön voisi mainita ainakin sen, että nyt tietää taas paremmin, mitä asioita kannattaa painottaa opiskelijoille. Kv-vaihtojemmekin ammatillista hyötyä voisi miettiä ja nimetä ne hyödyt, jotta opiskelijat osaavat siirtää tiedon esim. CV:hen. Tosin meidän vaihdot ovat niin lyhyitä, että pääpaino on kuitenkin kulttuuriin tutustumisella, vaikkakin jo matkalle lähtö ja uuteen toimintaympäristöön siirtyminenkin on opettavaista. Lisäksi sain uusia kontakteja, vaikkakin jatkotoimenpiteitä tullee vain kotimaisten kumppanien kanssa. Lisäksi seminaarin juontajan Paul Guestin lämmittelyharjoituksista sai ideoita omaan työhön, kuinka luennosta saa toiminnallisemman. Hän piti tunnelmaa yllä pienissä suvantovaiheissakin, ammattimainen juontaja, joka kokosi näkemämme ja kuulemamme yhteen.

Sloveniasssa matkustaminen on helppoa ja edullista. Eurot ovat käytössä ja netti toimii melkein aina ilman salasanoja. Ruoka on hyvää, annan mielelläni vinkkejä, mitä kannattaa syödä, Bled-kakkua ei saa unohtaa, sen syömisessä on niksinsä. Jos tie vie Blediin, ei kannata kuitenkaan jättää Ljubljanaa väliin (ja sama toisin päin), jos reissussa on yhtään vapaa-aikaa. Lentokentältä on suunnilleen sama matka molempiin paikkoihin.

Yhteyshenkilöt Sloveniassa Ana.Stanovnik-Percic@cmepius.si ja Bozidar.Grigic@cmepius.si. Seminaarista löytyy tietoa myös Twitteristä #TCAbled sekä CIMO:n sivuilta. www.cimo.fi

Terkuin Marjut Nyström 

Ljubljanan kentältä 14.11.2015

Bled-järvi

EfVETin konferenssi Pafoksella 21. - 24.10.2015

Paikka: Hotelli Azia, Pafos, Kypros

Matkalla mukana: Sirpa Lukkala, Pia Haarala ja Liisa Metsola

Efvetin 24. Konferenssi järjestettiin 21.-24.10.2015 Pafoksella. Tämän vuoden teemana oli Excellence in VET - Making the difference. What makes Vocational Education and Training an attractive pathway to success eli mikä tekee ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevan vaihtoehdon.

João Santos, EUn ammatillisen koulutuksen yksikön johtaja korosti puheessaan seuraavia EU-tason prioriteettejä: 

1. Kouluopiskelun ja työssäopimisen vielä tiiviimpää yhteistyötä tutkintojen tuottamisessa
2. Laadun varmennus etenkin työssäoppimisen yhteydessä
3. Aikuiskoulutuksen merkityksen korostuminen
4. Opetushenkilöstön koulutuksen merkitys ammatillisen koulutuksen reformin aikaansaamiseksi
5. Avaintaitojen merkityksen korostuminen opetuksessa. Hän nosti esille etenkin kielitaidon, vuorovaikutustaidot sekä oppimaan oppimisen sekä digitalisaation.

Linkki Santoksen aiheisiin. 

Cedefopin Joachim Calleja nosti puheessaan esille sen, miten monissa Euroopan maissa ammatillisen koulutuksen maine on niin huono, että sinne ei juuri vapaaehtoisesti hakeuduta. Onneksi tilanne ei ole sellainen Suomessa vaan ammatillinen koulutus on lähes yhtä suosittua kuin lukio koulutus.  Tämä johtuu ammattitaitoisesta opettajakunnasta, ajanmukaisista laitteista ja välineistä sekä yleisestä ilmapiiristä, joka arvostaa ammatillista koulutusta (toim. huom.). 

Linkki Callehan dioihin.  

Ensimmäisessä työpajassa johon osallistuin  käsiteltiin digitalisaatiota.  Tärkeäksi koettiin opettajien kouluttaminen.  Samoin keskusteltiin siitä tulisiko oppilaitosten määritellä mitä ohjelmistoja otetaan käyttöön jne. Osa osallistujista nosti esille sen, että kaikilla opiskelijoilla ei ole varaa hankkia digitalisaation edellyttämiä laitteita ja oppilaitoksilla ei ole varaa kustantaa niitä kaikille. 

Toisessa työpajassa teemana oli oppimistulosten arviointi. Työpajassa keskusteltiin elinikäisen oppimisen tärkeydestä sekä avaintaitojen opettamisesta. Todettiin myös, että opettajan rooli on muuttumassa mentoriksi ja valmentajaksi perinteisen opettamisen sijasta. 

Linkki eri työpajojen tiivistettyyn materiaaliin 

Stephen Rooney puhui Britannian teollisuuden edustajana etenkin oppisopimuskoulutuksen merkityksestä. Hän maalaili tulevaisuuden kuvaa, jossa tarve entistä koulutetumpaan työvoimaan kasvaa ja toisaalta myös vähän koulutusta edellyttävät ammattien kuten hoiva-alan ja palvelualan työvoimaa tarvitaa edelleen. 

Linkki Rooneyn materiaaleihin  

Round table sessioissa oli mahdollista tutustua erilaisiin eurooppalaisessa yhteistyössä toteutettuihin projekteihin. (linkki) Keskuspuisto oli hyvin edustettuna round table osiossa, sillä konferenssissa esiteltiin opiston koordinoimat Individual study paths (ISP) sekä Mental wellbeing (MeWeBe) - projektit. Lisäksi Keskuspuisto oli mukana esittelemässä Luovin koordinoimaa Strength from Peer Review (Sepri)-projektia.  

Konferenssiin osallistuminen on ihan oikeaa työtä. Päivät alkavat n. klo 9 aamulla ja jatkuvat lähelle puoltayötä illallisineen. Taukoja ei päivän aikana ole muuta kuin lounaalla, jolloin seurustellaan tuttujen ja tuntemattomien kanssa. 

Konferenssin parasta antia on verkostoituminen - meillä juuri päättyneen  Individual study paths (ISP)-projektin sekä Mental wellbeing (MEWEBE)-projektin kumppanit on hankittu EFvetin konferenssista samoin jotkin meidän opiskelijaliikkuvuus kumppaneista (esim. Portugal ja Islanti).  Jatkossa ehkä taas uusia kumppaneita.

EfVet terveisin, Liisa

Srijon- projektimatka

Viimeinen päivä Intiassa on kääntymässä iltaan. Ulkona on tullut pimeä sillä välin, kun pakkasimme laukkuja. Tänään ei enää jaksa lähteä illalla basaareihin kävelemään. Minulle - suomalaiselle "luonnon lapselle" tämä ihmisten, äänten, tuoksujen, liikenteen määrä alkaa nyt tässä. Johtunee myös siitä, että tietää kotiin lähdön olevan lähellä eikä aivojen tarvitse enää pinnistellä muistaakseen esim. blogi- ym tunnus- ja salasanoja.

Työnämme on ollut käydä läpi ennakkotehtävien ja videoiden kautta tämän hetkistä tilannetta työtoiminnassa sekä sopia, miten koululla työstetään nyt sovittuja asioita. Tavoitteeksi tuli lisätä opiskelijoiden osallisuutta työtehtäviensä päättämiseen ja valintojen tekemiseen. Opiskelijat eivät ole tehneet itsearvionteja työtehtävistä ja työpäivästään. Myöskään täällä Delhin AFAssa opiskelijat eivät arvioi omaa osaamistaan ja työtään, mikä vähän kummastutti. Tutustuimme täällä siis Intian johtavaan autismiosaamiskeskukseen AFAaan (Action for Autism). Siellä kaikki toiminta perustuu TEACCH iin.

Opettajien ja ryhmässä toimivien ohjaajien sekä opiskelijan itsensä tekemä taitojen arviointi valmentavalta puolelta siirryttäessä oli meidän kaikkien mielestä tärkeää. Arvioinnin tulokset käydään läpi opiskelijan kanssa ja tavoitteet asetetaan yhdessä. Annoimme Tapanin kanssa esimerkki- arviointilomakkeita. SWACissa opettajat työstävät, testaavat ja tekevät sopivat lomakkeet. Ehdotimme, että opiskelijat tekisivät itselleen Portfolion. SWACissa ollaan menty hurjasti eteenpäin. Työtoiminnan opiskelijar liikkuvat itsenäisesti tilasta toiseen ja työtaidot ovat hyvät.
Ja sen tulevan työ- toimintakeskuksen nimeksi tulee Prerona= Inspiraatio! Uskomme, että se toteutuu.
Voimme hyvillä mielin lähteä syömään illallista. Vaikka muut aistit ovat koetuksella, maku ei. Ruoka on taivaallista. Ehkä saan tänne lisättyä kuvia, kun palaamme kotiin.

Srijon- projektimatka

Matkamme suuntautui Bangladeshin sijasta Intiaan turvallisuussyistä. Bangladeshissa on tällä hetkellä ulkomaalaisilla varovaiset oltavat, joten ulkoministeriön ym. asiantuntijoiden ohjeesta matkustimme New Delhiin. Projektimatka supistui 8 päivään Intiassa.

Srijon- projekti keskittyy aikuisten autismin kirjon henkilöiden työtoiminnan kehittämiseen SWACn (Social Wellfare of Autistic Children) koululla Dhakassa. Projektin yhtenä tehtävänä on konsultoida työ- ja toimintakeskuksen suunnittelussa. SWAC in lähivuosien tavoitteena on rakentaa työ- ja toimintakeskus Dhakan kaupungin liepeillä olevalle puolen hehtaarin tontille työ- ja toimintakeskus. Siellä olisi asumisvalmennusta ja pieni ryhmäkoti aikuisille autismin kirjon henkilöille. Suomalainen arkkitehti Johannes Jutila kävi syyskuussa 2015 Bangladeshissa katsomassa tonttia ja kuuntelemassa koulun johtokunnan ajatuksia itse rakennuksesta ja keskukseen suunnitellusta toiminnasta.

Meidän matkallamme SWACin työtoimintapuolen 1 opettaja ja projektin bangladeshilainen päällikkö Md Mofijul Islam tulivat New Delhiin. Keskuspuiston puolelta projektia päälliköi Marja- Helinä Nuutinen ja asiantuntijoina Tapani Nurmi Esperistä, Tiina Alkio Kpaolta.